Sivut

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Isolle pojalle

Antti kasvaa kauheaa vauhtia edelleen. Kuulemma se kasvu joskus hidastuu, mutta edelleen tuo venyy vajaan 10 sentin vuosivauhtia. 122-senttisiä vaatteita ei enää kirppareilta löydy, ja kauppojenkin valikoimat on vähän niin ja näin. Mut onneks äiti osaa ommella! Ja vielä iski kierrätyskärpänen, ja tein muutamat paidat yhdistelemällä omia vanhoja paitojani. Nämä kaikki vaatteet ovat siis kokoa 122 cm.






Jemmasta löytyi ensinnäkin vihreä ja ruskea trikoopaita, joista tuli tällainen "Benetton"-paita. Pääntiestä tuli ihan hassu, mutta koska se toimii, en lähtenyt enempää virittelemään. Etenkin kun ruskea resori loppui. Kaava on Ottobren Let it be, mutta ei tosiaan ollut ihan oma lemppari. Oranssista trikoopaidasta ja kukallisesta t-paidasta tuli niin ikään uusi paita Antille. Poika tuumasi, että se on sitten sellainen paita, joka päällä hän poimii äidille kukkia, aww! Tästä mallista pidin erityisesti. Kaava on Ottobren Viikinki-Ville, ja istuu Antille erinomaisesti. On siis juuri hyvä kukkakepin mallisille pitkille ja hoikille lapsille. Hihat ei ihan menny niinku Strömsössä, mut enpä oo aikoihin ommellutkaan...




Pyjamia Antille on tavallaan turha ostaa, koska ei se niitä paitoja käytä. Joten kannattavampaa on ommella pelkkiä housuja ;) No, kylmimmille ilmoille on pari paitaakin, mutta aika lailla t-paidoilla pärjää, jos sattuu yöllä paitaa tarvitsemaan. Nämä yöhousut tein SKL:n kaavalla jemmassa olleesta flanellista. Hiukan on vielä isot, mutta kuten todettu, tämä poika kasvaa kyllä.




Olohousuja ei koskaan ole vilkkaalla pojalla liikaa. Iloisen keltainen joustofrotee on ollut kaapissa jo parisen vuotta, olen sitä johonkin käyttänytkin, mutta loppu riitti mainiosti vielä yksiin housuihin. Tästä mallista tykkäsin erityisesti, on SKL:n. Tosin seuraavat teen 122 cm pitkinä, mutta 116 cm leveinä, koska - kuten kaikki sopivan mittaiset housut - nämäkin ovat turhan leveät vyötäröltä. Kyllä ne päällä pysyy, mutta...



sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Jos siirtyisi kesään

Alkoi tulla kylmä, kun tulin katsastamaan blogiani, kun tausta oli niin talvinen... Kehittelen jotain kesäisempää ilmettä, jotain enemmän oman näköistä. Katsotaan mihin tästä vielä päästään :)

Työn alla on jälleen monta työtä, mutta valmiita ei ole juuri tullut. Parittomia sukkia lähinnä, jotka odottavat pariaan. Siskontytön mekkokin meni uusiksi, kun ohjeessa oli painovirhe. Ohjeen mukaan etu- ja takakappaleisiin olisi kumpaankin pitänyt luoda 127 silmukkaa, mutta puikoilla huomasin muutaman kerroksen jälkeen, että ko. määrä riittäisi vaikka omaan mekkooni. Mallitilkkuja tein useamman (kerrankin), jotta pääsin oikeaan tiheyteen, ja jouduin pienentämään puikkokokoakin kokonaisella millillä. Oikea määrä olisi noin puolet annetusta, ja koska olin neulonut vasta muutaman kerroksen, ajattelin niin sanotusti päästä helpolla, ja yhdistin neuleen pyöröksi. Olisihan homma niin onnistunut, mutta joku kävi nykimässä puikon irti... Et ehkä mä kokeilen jotain muuta ;)

Tällä hetkellä ompeluttaa vallan mahdottomasti, mutta mahdollisuudet ompeluun ovat mahdottoman olemattomat. Mut pakko on saada ainakin a) kevyet kesähousut (farkuissa paistuu eikä joka paikkaan voi leggingseillä mennä), b) lippis (en halua auringonpistosta) ja c) ns. arkimekko, mutta kuitenkin kesäinen. Ja mielellään sellainen, mistä ei näy läpi! (En siis valitse materiaaliksi ohutta joustofroteeta, niin mukavaa kuin se onkin.)

Ps. Viime kesänä mulla oli tällaisia kaunistuksia parvekkeella. Pitää sinnekin saada taas jotain uutta iloa!