Sivut

torstai 25. huhtikuuta 2013

Aamupala!

Olen todella huono syömään aamuisin, mikään ei meinaa maistua ja kaikesta tulee huono olo. Etenkin nyt, kun joutuu heräämään itselleen epäinhimillisen aikaisin. Mutta ainakin tänä aamuna aamiaiseni on oikea yliveto! Ystäväni vinkkasi jo aikoja sitten siemennäkkäristä, ja tuoremehun tuntevat kaikki. Juuri äsken puristin sen luomuappelsiinista ja -verigreipistä, siemennäkkärin leivoin illalla. Namnam!

En tiedä onko resepti ystäväni vai jonkun muun, mutta uskoisin voivani jakaa sen tässä, etenkin kun muunnelmia on niin monta kuin on tekijääkin.

4 (luomu)kananmunaa
1 tl suolaa
6-7 dl sokerijuurikaskuitua, siemeniä, pähkinärouhetta, kookoslastuja yms. Siemensekoituksen voi laatia itse. Minä laitan noin desin jokaista tai jotain sinne päin. Viimeksi mukaan sujahti 1 dl sokerijuurikaskuitua, 1 dl auringonkukansiemeniä, 1 dl kurpitsansiemeniä, 1,5 dl seesaminsiemeniä, 0,5 dl unikonsiemeniä, 1 dl pellavansiemeniä ja 1 dl kookoslastuja.

Riko munat kulhoon, vispaa rakenne rikki ja sekoita joukkoon suola ja siemenet. Levitä tasaisesti pellille leivinpaperin päälle, paista 150 celciusasteessa 20-30 minuuttia. Meidän uunilla 25 on hyvä aika. Näkkäri kannattaa taitella palasiksi kun se on vielä pehmeää ja säilyttää ilmavasti huoneenlämmössä.

Kokeilkaapas!





sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Pipoja pienille pojille

Vaikka blogi on ollut hiljainen, minä olen ollut ahkera! Ainakin neule- ja ompelurintamalla on tullut jopa valmista. Pienet pojat tarvitsivat pipoja, joten pitihän sellaiset tehdä. Antin pipo oli sopiva, mutta Heikille olisi korkeutta saanut tehdä vähän lisää. Mutta meni se tämän talven. Lanka on Gjestalin Topp'n Tå 7 mm:n puikoilla neulottuna. Malli aivan omasta päästä. Reuna 2o2n-resoria, korkeus sileää neuletta ja päälaella kavennukset.




Samalla periaatteella tein itselleni pipon artesanon ruskeasta alpakasta, jonka sain muinoin SNY:ltäni. Siihen en tehnyt resoria, vaan koko pipo on sileää neulosta, eli reuna rullautuu hauskasti. Lankaa olisi riittänyt pari senttiä korkeampaankin pipoon, mutta en uskaltanut neuloa tämän korkeampaa, kun en tosiaan tiennyt, miten riittoisaa on lanka.. Ja korvat tykkäisi enemmän peittävämmästä piposta, mutta toisaalta tämä on tosi lämmin, alpakkaa kun on. Ja tarvitsin tosiaan hillitynvärisen konstailemattoman pipon, kun varastosta ei löydy kuin (vihreä)kirjavia. Pipo on tehty 4,5 mm:n puikoilla, silmukkaluku taisi olla 75. 






Pipokuvat (ja no, muutkin nyt) ovat ihan hirveitä, koska a) ne on otettu puhelimella, b) kuvankäsittelyohjelmani on rasittava ja c) ei ole mahdollista saada 1- ja 5-vuotiaita pysymään paikoillaan yhtä aikaa. Eli vaikka ois kuinka hyvä kamera ja ohjelma, ei liikkuvista kohteista juuri muuta saa kuin tärähtäneitä räpäyksiä. No jaa, en kyllä ole jaksanut joka kerta niin paneutuakaan kuvaamiseen, joskus sit enempi.

Pään lisäksi pitää tietysti olla lämmintä käsille. Itselleni neuloin sormikkaat Dropsin Fabelista 2,5 mm:n puikoilla jo kaksi kevättä sitten, mutta koskapa päättely on lempipuuhaani, sain ne vasta nyt käyttökuntoon. 




Äidille taas tein lapaset Dropsin Nepalista jo vuosi sitten, mutta hoksasin nyt, etten ole niitä blogannut. Joten tässä myös ne, malli omasta päästä, puikot muistaakseni 5 mm.




Lomalla Kuopiossa löysin LankaMatkasta suloisia pieniä My First Regia -keriä, á 25g, ja siitä suloisimmasta oli pakko neuloa siskontytölle sukat. Ovat kuulemma mieluiset paitsi vanhemmille, myös tytölle itselleen.



lauantai 20. huhtikuuta 2013

Huivituksia ja ystäviä



Ulkona tuoksuu jo kevät, ja aurinko on huikaisevan häikäisevä, mutta palaan kuitenkin vielä lyhyesti talveen. Vietin erään sunnuntai-iltapäivän ystäväni kanssa metsässä valokuvaamassa, tai siis itse olin "mallina" ja ystäväni kuvasi. Ja kivaa oli! Nyt pääsen viimein esittelemään teille muutaman ihanaisen huivin. Kaikki eivät ole itse neulottuja, mutta se ei nyt liene oleellista.


Tämän ihanuuden sain vuosi takaperin lahjaksi silloiselta Salaiselta Neuleystävältäni. Kiitos vielä Maria! Lankana tässä Revontuli-huivissa on Aade Lõng, 100 % villa. Huivi on suuri ja lämpöinen, etenkin kun itse olen suhteellisen pikkuinen, ainakin pituuden osalta ;)


Tämä ihanuus taas on ihan itse tikuteltu Revontuli, lankana Novitan Puro, sävy Metsä. Taisin käyttää 7 mm:n puikkoja, eli melko tiivis on neulepinta, ja huivin lämmitysvolyymi sen mukainen. Kuvassa huivia ei vielä ole päätelty, jos jota kuta sattuu heiluvat langanpätkät ihmetyttämään... Aloitin tämän neulomisen pari kesää sitten, mutta jostain syystä piti jättää viimeistely talveen, kun oli aivan liian kuuma neuloa isoa ja paksua villahuivia helteellä ison vauvamahan kanssa...



Tämän sulostuksen voitin viime vuoden KyJy:n arvonnassa. Neulojana Ertzu ja lankana Novitan Polku. Mallia en tiedä, mutta tämä on Todella Paljon käytössä, ihan huippu huivi niin kaulaan kuin hartioillekin!



Vielä itse neulottu Pimpelliese. Tähän käytin kaksi kerää Crystal Palacen Mini Mochia. Tämä on myös paljon käytössä, on niin nätti ja näppärä. Ja malli on supernopea tehdä!



Lopuksi vielä yksi lempiystävistäni, Grrlfriend's Market Bag. Tämä on neulottu Novitan Puro Batikista, eli sataprosenttisesti muovinen kestokassi! Älyttömän näppärä, koska menee pieneen tilaan, vetää sisäänsä vaikka mitä ja kulkee niin kädessä kuin olallakin. Ja on HELPPO tehdä. Näitä lisää!

Suosittelen lähtemään metsään ystävän ja (ystävän) kameran kanssa! Lopputuloksena voi olla vaikka mitä. Meillä oli mukana vielä kuvausassistentti O, 4 vuotta. Ihana pieni neiti kerta kaikkiaan!

Jeesh, jospa tässä olisi jo sairasteltu tarpeeksi, niin olisi taas energiaa tämän blogin kanssa jutusteluunkin. On tää vaan niin kivaa! Ai niin, kuvissa minulla on itse neulottu pitsimyssy Dropsin Merino Extra Fine -langasta. Ihan ohjeen mukaan tehty pienempään kokoon, mutta mahtuis varmaan 1½ mun päätä sinne...

Tässä postauksessa kaikki kuvat Liisa Leinosen.