Sivut

maanantai 31. joulukuuta 2012

Kaunista kotiin

Pitkästä aikaa - ja ensimmäistä kertaa - sain virkattua kaunista kotiin. Olen haaveillut jo P-I-T-K-Ä-Ä-N virkatuista sisustuskoreista. Nyt mulla on ensimmäinen!! Paju- yms. korit ovat myös ihan hienoja, ja niitä muutama onkin, mutta niiden pikkupoikakestävyys on sen verran huono, etteivät ne ole meillä kovin käytännöllisiä.

Tämä ensimmäinen korini on klassisen neutraali ja yksinkertainen. Lankana on Novitan Hanko, jota virkkasin 4,5 mm:n koukulla. Suosituspuikkoko Hangolle on 6, mutta korista tuli kuitenkin vähemmän napakka kuin oletin. Jos siis haluaa oikein napakkaa, täytyy kokeilla pienempää koukkua.

Piparisydän ei ole kovinkaan pitkäikäinen kaunistus, mutta olin todella ilahtunut saadessani sen ystävältäni, jonka kanssa olen useampanakin jouluna viettänyt piparileipojaisia vailla vertaa. Niistä on jo aikaa, mutta ehkä taas joskus... <3 br="br">
PS. Vinkki opiskelijalle: Lasipullot ovat oivia kaulimia. Ja tomusokerikuorrutteeseen tarvitaan vettä Hyvin Vähän. ;)



lauantai 29. joulukuuta 2012

Kaunis kaupunkini


Läheltä katsottuna

"varpaitakin paleltaa..."

Putosiko kamerasi koskeen?

Läpi lumisen lehvästön

Ensin...

...ja heti sen jälkeen

Hektisen elämän keskipisteessä 

perjantai 28. joulukuuta 2012

KyJyt nyt

Dodih, löytyhän se kortinlukija, ja omalta pöydältä, ompelukoneen vierestä, kolmen keskeneräisen neuleen, joululahjapapereiden ja muun rojun alta :P

Näistä piti tulla palapeittoja.
Violeteista ei tule, mutta harmaista tulee  joskus,
piristeenä vaaleanpunainen.

On aika palata KyJyihin, eli Kesäyöstä jouluyöhön -tempaukseen. Tarkoituksena oli aloittaa kesällä määriteltynä aikana 20 työtä ja saattaa ne loppuun viimeistään jouluaattona. Suurin osa ei valmistunut ajallaan. Suurimman mokan tein itse siinä, että aloitin ns. turhia projekteja, eli kivoja mutta ei niin tarpeellisia. Toki sellaisiakin saa ja pitää tehdä, mutta syksyn tullen tajusin, että lasten sukat, tumput, pipot, kaulurit yms. oleellisemmat ovat todellakin kiireellisempiä, ja KyJyt saivat jäädä odottelemaan.

Valmistakin toki tuli. Ystäväni on saanut lapaset, muutama huivi on valmistunut niin itselle kuin lahjaksi, lapsi on saanut villahousut ja melkein villasukatkin. Osa projekteista osoittautui susiksi melko pian aloituksen jälkeen, ja ovat jääneet oikeastaan kokonaan korin pohjalle. Osalle teen jotain, osan puran ja teen jotain muuta tai myyn langat pois. Aika näyttää. Jospa alkuvuoteen keksisi jonkun UFO-tempauksen (UFO=UnFinished Object) ja saisi noi käsistä pois. Samoin kuin ne odottamassa olevat villapaidat ja villatakit, Antin kaulahuivin (liikaa värejä -> langat solmussa), jne.

Esitelläänpä kuitenkin ensin valmistuneet työt. Kuvista puuttuu vielä Grrlfriend Market Bag ja Pimpelliese. Valmistuneita on siis yhteensä seitsemän (7).

Tiuhtikset Heikille
Reggae Ombresta

Falling Water -huivi isoäidilleni
Dropsin Alpacasta

Lapaset ystävälleni Novitan Polkasta

Tuubihuivi Möbiuksen kierteellä ihan itelle
Novitan Silmusta

Revontuli Dropsin Delightista lahjaksi

Ja sitten niitä keskeneräisiä ja mikä niissä meni vikaan... Näitä on siis 13. Kuvista puuttuu vielä virkatut kukkaset, joita on edelleen vain se yksi, jonka tein hiuskoristeeksi ystäväni polttareihin. Idea kiva, mutta...


Novitan purppuraisesta raitalangasta piti tulla pitkät palmikkosukat. Ehkä tuleekin joskus, langan kohtalo on pohdinnassa. Nyt on vaan ollut niin paljon pinnalla Seiskaveikan huono laatu, joten en ole viitsinyt neuloa työläitä sukkia, jotka saattavat olla pesun jälkeen karmeat. Taaimmaisena olevasta violettikirjavasta langasta - joka muuten on Regian Hand-dye effect - tulee joskus Just a Jamie Thing -huivi. Tässä ongelmana oli pitkät puikot. Kivat, mutta myös kuopus tykkää niistä vähän liikaa. Violetista alpakasta on tulossa Myrskylintu-huivi. Sen valmistumista on hidastanut kyvyttömyyteni keskittyä ohjeisiin.


Nämä Wanida-sukat Zauberballista ovat tulossa ihan itselleni. Malli on kiva ja yllättävän helppo neuloa, lankakin on ihana - myös Heikin mielestä. Kuopuksen kanssa joutuu pallosta tappelemaan joka kerta, joten tilaisuuksia neuloa tätäkään sukkaparia on melko harvoin.


Tästä läjästä piti tulla virkattuja laukkuja. Yhden tein jo ennen haasteen alkua, mutta sen jälkeen into lopahti, vaikka lopputulos miellyttikin. Mutta kun ei niin ei. Ei väkisin siis. Ehkä joskus. Tai sitten jotain muuta. Lanka on Novitan Siiriä, puhdasta akryyliä siis.


Vasemmalla levennetty Falling Water Katian Bombaysta. Väri on ihana, mutta lanka ei sittenkään sytytä huivina. Ajattelin neuloa kesken olevan mallikerran loppuun, reunuksen ja päätellä. Tuleepahan nätti tiskirätti. Ja sitten keksin jotain muuta tekoa loppukerälle. Oikealla on samalla mallikuviolla toteutettu sukanalku Fabelista. Näistä tulee ihanat, mutta juuri tuossa sukkaa tarkastellessani totesin, että yhdeltä puikolta on muutama silmukka pudonnut, joten joutuu odottelemaan inspiraatiota, että jaksan askarrella neuleen kuosiinsa.


Nuo kirjavat ovat melkein valmiit sukat Heikille - tai jollekin muulle pienelle. Näistä ei puutu kuin vähän vartta, mutta tarkoitus oli tehdä setti sukkia, jotta saa 50 g täyteen. Valmistunevat ajallaan, mutta tuskin kaikki Seiskaveikasta.



Räsymattosukat olivat menossa Antille, mutta koska se kasvaa nopeammin kuin laki sallii ja asetukset määräävät (tyyppi täyttää kohta viisi, mutta laitoin jo 116 cm vaatteet odottamaan Heikkiä), saa nämäkin sukat varmaan pikkuveli. Tai sitten menevät lahjaksi, aika näyttää. Oranssi viritys on olevinaan pipo Novitan Bambusta. Ei mahtunut edes uutena, enkä oikein tiedä tykkäänkö, malli on hieman hassu... No, se onkin omasta päästä :P Ehkä puran ja teen jotain muuta, en tiiä. Jonkun fiksumman pipon ensi kesäksi.

Kiva haaste kaikenkaikkiaan, mutta kuten jo sanoin, suunnittelu puuttui ja siksi meni toteutus mönkään. Jos tällaiseen vielä lähden (ja miksei yllytyshullu lähtisi?!), mietin tarkemmin mitä teen. Hyvissä ajoin. Tämän postauksen myötä poistan välilehden, ja keksin ehkä jotain uutta tilalle :D

Joulukaunistuksia


Huom! Arvonta on suoritettu! Tsekatkaapa täältä kuka voitti! :D

Piti palata KyJyihin, mutta kuvat on kamerassa ja perinteisesti piuhat sun muut kortinlukijat hukassa. Ja armoton päänsärky, mutten raaski mennä hakemaan lääkettä, koska Heikki alkaa huutaa heti kun poistun huoneesta. Huoh. Yleensä kuopus nukahtaa heti kun sen laittaa sänkyynsä.

Koskapa en voin nyt KyJyillä, saatte nähdä jotain muuta kivaa :) Joulukuun alussa olimme Antin päiväkodin joulujuhlassa, ja siellä saimme ihailla muunmuassa kauniita lasten maalaamia kynttilälyhtyjä - tietysti pilttipurkeista! Taustalla näkyy myös kauniisti valaistu leikkimökki, jossa sai haistella jouluisia tuoksuja.



Joulukalentereista. Tähän asti on menty kuvakalenterilla, ja varmaan se olisi tälläkin kertaa toiminut. Ei tuo isompi(kaan) tunnu vielä(kään) kaipaavan mitään sen kummallisempaa. Mutta innostuinpa virittelemään ihan itse tehdyn (hehhee) kalenterin. Hyvin yksinkertaisen ja helpon, kuten kuvasta näkyy.


Antin kanssa kävimme myös aatonaattona koristelemassa isoäitini (sen ainoan elossaolevan) joulukuusen. Ja vanhempien luona oli ikkunoilla "kynttilikköjä", kuten armas esikoiseni asian ilmaisi.



Kotimatka sujui hyvin säästä huolimatta ja nyt opetellaankin taas olemaan kotioloissa. Meinaa olla vähän hankalaa, mutta kaipa tämä tästä. Onneksi eilen saatiin ihania yllätysvieraita ja tänään tuli ihana ei-niin-yllätysvieras viikonlopuksi :)


keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Lahjanaruvirityksiä

Joulupäivänä jopa minulla on ollut aikaa keksiä ja kokeilla :) Katselin aattoillalta jäänyttä koppaa, jossa oli kätetyt lahjapaperit ja -narut. Kokemuksesta tiedän, että papereita tulee harvoin käytettyä uudelleen, ja ainakin lasten jäljiltä ne ovat myös melkoists silppua. Mutta nappasin yhden narunpätkän käteeni, purin solmut ja kerin narun rullalle. Vieressä oli sukkapukkot, ja pakkohan sitä oli kokeilla. Mitä tulee, kun yhdistetään neljän millin puikot ja lahjanauha. Loin "lahjalangalla" (ilmaisu Antin) 15 silmukkaa ja aloin neuloa ainaoikeaa. Uuden narunpätkän kaivelin laatikosta aina kun edellinen alkoi loppua. Solmin päät yhteen ja jatkoin. SKun neule oli noin neliön muotoinen päättelin työn ja narunpäät. Loppuulos olisi oivallinen lasinalunen uudenvuoden juhliin!



Kun kerran neulominen sujui hyvin, oli seuraavana vuorossa virkkuukoukku ja tuloksena kukka. Näistähän saisi vaikka kuusenkoristeita! Neljän millin puikolla virkkaaminen on sujuvaa, vaikka ajoittain raskasta. Jälki on kuitenkin sopivan napakkaa, ei liian löysää muttei ihan peltiäkään. Kuvassa oleva keskeneräinen työ on pyöreä virkattu lasinalunen. Ja kokeilut jatkuvat. Kopassa on myös leveämpää lahjanauhaa. Pitää kokeilla, minkä paksuisille puikoille ja koukulle se sopii vai sopiiko. Lahjanauhan kanssa täytyy toki muistaa myös värinkestämättömyys, eli en käyttäisi näitä lasinalusia perintöpellavien kanssa. Se kuitenkin saa hyvälle mielelle, että onnistuin tekemään täydellisestä roskasta jotain kaunista ja käyttökelpoista.




keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Patentteja ja tuunausta

Antti on ahkera "patenttien" värkkäilijä, ja vanhempia odottaa hyvinkin usein erilaiset viritelmät paitsi olohuoneessa, myös erityisesti vessassa ja kylpyhuoneessa.

Jos kerran hammasharjassa ne imukuppijalat on,
niin pitäähän niitä käyttää!

Miksi lapseni, miksi?

Labyrintti

Välillä vastaan tulee vähän isompiakin rakennelmia. Silloin joutuu miettimään, miten pian virityksen raaskii purkaa. Nämä pahvirakennelmat syntyivät sen jälkeen, kun sähköpiano oli purettu pakkauksestaan ja koottu soittokuntoon.



Toisinaan harrastetaan myös autojen tuunausta. Keltainen (ja hiukan rämä) Renault sopi loistavasti uudeksi Rainbow-ralliautoksi.



PS. Muistakaahan osallistua arvontaan! (Että saan sen lupaamani uuden arvonnan kehiin ;)) Kommentointiasetuksia on höllennetty, tiukennan uudestaan jos tarvetta ilmenee. Toivottavasti ei tarvitse.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Syksyn sekalaisia

Täältä ei ehkä huomaa, mutta olen kirjoittanut koko syksyn. Kohta on valmiina toinenkin historian verkkokurssi, jotka ovat molemmat olleet pelkkää kirjoittamista. Ja tietysti lukemista. Esseitä esseiden perään, lyhyitä onneksi. Mutta kun pohjalle lukee h-i-t-a-a-s-t-i vaikealla englanninkielellä kirjoitetun artikkelin häiriökäyttäytymisen torjunnasta keskikokoisessa englantilaiskaupungissa sata vuotta sitten, on kiitollinen, ettei oman tuotoksen tarvitse olla kovin pitkä, ja sen saa kirjoittaa suomeksi. Sen nimittäin väitän osaavani, kirjoittamisen. Ainakin tykkään siitä kovasti, jopa enemmän kuin neulomisesta, uskokaa pois!

Olen minä neulonutkin. Kiitos ihanan naapurimme U:n, joka hoiti Heikkiä yhden luentokurssin luentojen ajan! Luennoilla oli hyvin aikaa neuloa oppimisen tehosteeksi. :) Muutenkin puikot ovat heiluneet, ja valmistakin on tullut. Valokuvia on vielä huonosti, mutta tässä jotain kuitenkin.


Lapaset omalle murulle ja ystävälle. Mies oli lapasten tarpeessa, minulla taas oli yksi jämäkerä ja muutama nöttönen Novitan Puroa. Nämä olivat alkuun vallan passelit, mutta villa venyy, ja niin venyivät lapasetkin. Niistä tuli jättisuuret. Joten laitoin ne pesukoneeseen 40 asteeseen muun pyykin kanssa. Ja kas, mies sai juuri sopivan kokoiset huopalapaset! 


Ystävälle olin luvannut neuloa lapaset jo kauan sitten. Lanka on hänen itsensä valitsema sinikirjava Novitan Polka. Mielestäni onnistuin varsin hyvin täsmäyttämään raidoituksen! Nyt on tekeillä pipo samasta langasta. Pitäisi vain ehtiä miettiä kavennukset oikein. On niin pitkä aika edellisistä pipoista.




Tulin myös harjoitelleeksi onteloneuletta tässä eräänä päivänä. Siitä tuli tällainen pannulappu, lankana Dropsin Nepal, villa-alpakkasekoite. Ja koska lähipiiriin on jälleen tupsahdellut vauvoja, ja koska pieniä lapasia vain on ihana tehdä, olen puikotellut niitä. Kehitteillä on jonkin sortin "oma malli", ja nämä ovat niitä prototyyppejä. Pitää vielä vähän kehitellä ja tietysti neuloa vähän isommat koekappaleet omallekin pienelle. Nukkutumput voi vielä olla peukalottomat. Punaiset on Novitan Tempoa ja harmaat Dropsin Nepalia.




Eräänä iltana käteeni sattui helmityölaatikko, ja seurauksena oli tällaiset söpöläiset. Puna-ruskeat ovat puuhelmiä, hopeanväriset metallia. En kylläkään itse käytä korvakoruja, mutta jouluhan tulee ja niin edelleen ;)


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Ensimmäinen blogiarvonta

Koskapa tämä on koukkuisen puikkoblogini viideskymmenes (50.) postaus, lienee aika arvonnan. Tämä on nyt tällainen pikkuinen ja pikainen aloitusarvonta, mutta jos lukijamäärä kasvaa 25:een, lupaan pian uuden. ;) On nimittäin yksi tuttu yrittäjä kysellyt, arpoisinko palvelujaan blogissani, ja mielellänihän minä. :) Mutta näin alkuun tällainen pieni askarteluaiheinen arvonta.



Palkintona on Heidi Ingnatiuksen Muista kortilla -askarteluopas. Ei enää ehdi pukin konttiin, mutta ihana lahja kortteja tekevälle, jos itse olet enemmän lankojen perään :)

Säännöt on samanmoiset kuin blogimaailmassa muutoinkin:
Yhden arvan saa kommentomalla tätä postausta.
Kaksi arpaa saa, kun samalla on lukijani tai kirjautuu lukijaksi arvonta-aikana (joka ei muuten ole kauhean pitkä).
Kolme arpaa saa, jos linkittää tämän postauksen omaan blogiinsa tai facebookiin.

Osallistumisaika alkaa nyt ja kestää 22.12. asti. Koitan suorittaa arvonnan jo 23.12. joten seurailkaapa blogia! Voittaja ilmoitetaan täällä, ja odotan häneltä yhteydenottoa kaksi viikkoa, jotta ei tarvitse joululomalla hötkyillä asian suhteen. Mikäli en saa voittajaan yhteyttä loppiaiseen mennessä, arvon uuden voittajan.

EDIT 27.12.2012:
Voittaja on arvottu! Onnettarena toimi toistaiseksi lukutaidoton Antti kesken videoiden katselun, joten satunnaisvalinta on taattu.

Voittaja on *rumpujen pärinää*....

Arpalaput Heikin joulupipossa


...Terhi! Ja 1 meinaa, että voittaja on se Terhi, joka kommentoi ensimmäisenä tätä postausta. Otapas yhteyttä niin kiikutan kirjan sinulle :) Osoitehan on puikotkoukussa ät gmail piste com.

Kiitos kaikille osallistuneille! Lukijamäärän nosto ei tuottanut merkittävää tulosta, mutta tervetuloa mukaan Anna K.! :D Uusi arvonta on joka tapauksessa luvassa alkuvuodesta, koska en malta olla arpomattakaan sitä - mutta Mitä?

tiistai 23. lokakuuta 2012

Väri-iloa ja pieniä hetkiä

Minä nautin väreistä. Tahdon niitä juhlan lisäksi myös arkeeni. Välillä tulee oikein hyvä mieli ihan vain siitä, että saa askaroida iloisten ja kauniiden värien kanssa. Vaikkapa pyykkiä ripustaessa tai vaippoja täyttäessä.

Miksi ihmeessä pojat pitäisi pukea tummiin väreihin?!
Ylimmät on Antin, alemmat Heikin. Pinkki ihanuus Tädin söpöliinin.
Tyynynpäällinen on itse ommeltu Ikean kankaasta.

Yksinkertaista iloa


Nautin myös pienistä hetkistä. Kuten aamukahvista ihanassa mukissa, aamukuurasta, jääriitteestä lammikon pinnalla. Etenkin tämä tämän talven ensimmäinen, ah sitä iloa!

Ainoa kotoa löytyvä mukilajike, johon mahtuu juuri oikea määrä kahvia ja maitoa
Tänä aamuna se oli kanelilattea, tosin kylmällä maidolla.

Hiljaisuus