Sivut

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Vuoden viimeinen SNY-paketti


Joulukuun paketti tuli ihanasti joulunalusviikolla. Itse paketti oli jo mieluisa, tykkään tuontapaisesta paketoinnista, joten oli pakko ottaa siitäkin kuva. Sisältö oli sitäkin mukavampi: kaksi kerää Rowanin felted tweed -lankaa, vihreä ja valkoinen, pitkät bambuiset puikot kokoa 4,5mm, hauska possurasia, jossa silmukkamerkkejä, joita olenkin kaipaillut ja tietenkin kortti :) Salainen neuleystäväni on selvästikin lukenut ajatuksiani, kun olen jo pitkään miettinyt tuon tweed-langan kokeilua ja todellakin kaivannut niitä silmukkamerkkejä. Tarvikkeita olisi itselläin tehdä, mutta sopivaa aikaa ei. Sopiva aika on siis sellaista, että vauva ei itke/syö/nuku liinassa eikä isoveli hypi/huuda/muuten melskaa vieressä. Monenlaisessa tilanteessa voi neuloa kerroksen tai pari, mutta muu käsillä tekeminen vaatii kyllä selvästi enemmän rauhaa. IMHO. Tämä olikin kierroksen viimeinen paketti, joten KIITOS siis sinulle norrra tämän syksyn ystävänä olosta, on ollut todella mieluisia paketteja! Tähän leikkiin tahdon mukaan uudestaan :) Suurkiitos myös RedDragonille emännöinnistä!

perjantai 16. joulukuuta 2011

Joulusukat 2011

Osallistuin Joulusukka-vaihtoon, ja omat sukkani sain jo muutama viikko sitten. Tämäkin postaus on väsymyksen takia jäänyt tekemättä.. :( Mutta ISO KIITOS Kairan tytölle (hihkaiskaa, jos linkki onkin väärään blogiin) lämpöisistä ja kauniista sukista!


Itse tein sukat Täti Siniselle. Niissä mallina oli Novitan Saga-palmikkosukka ja lankana Teeteen sininen Pallas. Itse en muistanut sukista kuvaa ottaa, mutta sellainen löytyy Täti Sinisen blogista. Malli on todella joustava, joten sukat näyttävät alkuun pieniltä, mutta venyvät ihmeellisesti isompaankin jalkaan, kunhan on pituus kohdillaan. Itse olin onnekas, että parillani oli samankokoinen jalka kuin itselläni :)

Marraskuun salainen paketti

Marraskuun salainen paketti tuli jo aikaa sitten, mutta olen yksinkertaisesti ollut niin väsynyt, että en ole saanut pakettia blogattua. ANTEEKSI oma SNY:ni, että tämä on kestänyt! Nyt olen suunnilleen hereillä ja kamerakin oli tallessa kaikkine johtoineen.. Joten tässä teille ihanaisen paketin sisältö:


Paketista löytyi kortti, joka näköjään maastoutuu hyvin tuohon lehteen, Myssyjä & asusteita -lehti, josta jo muutaman mukavan mallin löysin, puinen virkkuukoukku kokoa 4 - juuri se mitä kaipasinkin :) - ja kerä 7 veljestä jättiraita -lankaa herkullisen värisenä. Ja kuten kuvasta voi huomata, lanka päätyi heti puikoille. Mallina on Novitan Saga-palmikkosukat ja ihan itselle on nuo tulossa. Kiitos ihana ystäväni paketista! Etenkin tuo lanka ja koukku kolahti tällä kertaa hyvin :) Viluiset varpaani kaipaavat niin kovin uusia sukkia..

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Välineurheilua

Alkuun on ihan tyytyväinen painaviin, kiliseviin, kylmiin ja hiostaviin metallipuikkoihin ja karkeaan sukkalankaan. Sitten erehtyy vahingossa kokeilemaan pyöröpuikkoja, sitten puisia tai bambuisia puikkoja, notkeakaapelisempia ja teräväkärkisempiä pyöröjä, eripituisia sukkapuikkoja, sormikaspuikkoja ja tietysti vielä vaihtopäisiä pyöröpuikkoja. En osaa sanoa missä vaiheessa peli on menetetty, mutta omalla kohdallani tämä raja on jo ylitetty. En vain kykene enää neulomaan painavilla ja kilisevillä sukkapuikoilla (ellei ole ihan pakko), pyöröpuikkojen kaapelit ovat aina vain pidempiä ja pidempiä ja sukkalankakin entistä pehmoisempaa - silkkivilla-alpakoista nyt puhumattakaan. Jossain vaiheessa tukkimiehen kirjanpito vaihtuu kerroslaskuriin (miksi minä aina kutsun sitä kierroslukumittariksi?!), ja puikotkin pitäisi säilyttää erityisessä rasiassa tai muussa vastaavassa, ei enää missään randompahvipurkissa tai lehden tilaajalahjaksi saadussa Marimekon meikkipussissa. Lisäksi pitäisi tietysti hankkia sukkaplokit (vai mitä ne on?) ja läjä erilaisia neuloja ja puikkomittareita. Ai niin, ainoa kunnollinen päättelyneulani taitaa olla taas hukassa, auts...

Tällä hetkellä olen varsin hurahtanut 15 cm pitkiin sukkapuikkoihin. Toistaiseksi omaan vain yhdet 2,5 mm:n puikot, mutta lisää eripaksuisia 15 cm:n puikkoja olisi wanted-listalla, samaten kavereita 2,5 mm:n sormikaspuikoille ;) Virkkuukoukut ovat vielä kaikki muovia tai metallia, mutta eiköhän niitäkin ala jossain vaiheessa löytyä puisina meiltäkin. Kerroslaskureitakin on vain kaksi, ja niistäkin toinen hukassa :P Kohta voisi kokeilla myös neliskulmaisia puikkoja ;) On kuitenkin yksi härveli, jota en kaipaa - pitsikukkalaite. Minä vain en tykkää niistä kukkasista, mielestäni muilla keinoin saa kauniimpia. Sen sijaan joku voisi kehitellä näppärän, toimivan ja soman säilytysvermeen pyöröpuikoille. Tällä hetkellä ne ovat solmussa Tiimarista ostetussa pahvilaatikossa (joka sinänsä on varsin iloinen keltainen laatikko veikeine eläinkuvineen, tarkoitettu alunperin kai lahjarasiaksi...), mutta etsitynkokoisen puikon hakeminen vie aikansa... etenkin jos joutuu ensin etsimään puikkomittarin. Ja sukkapuikotkin tosiaan ovat sikinsokin siellä Marimekon pussukassa. Voin kertoa, että menee melko kauan löytää viisi - tai edes neljä - samanpaksuista puikkoa.

Onneksi kuitenkin edelleen tärkeintä on neulomisen ilo ja rentous, ja somaa jälkeä syntyy kummemmillakin välineillä, mutta ainahan on mukavampaa työskennellä paremmin omaan käteen sopivilla vermeillä - eikö? :D


maanantai 24. lokakuuta 2011

Kurkkukipuhuivi

Loppuviikosta iski mahdottoman inhottava kurkkukipu. Mielestäni kaulahuivin tuoma lämpö lievittää kipua, mutta en omista yhtäkään pientä huivia. Isot huivit taas ovat kovin kuumia ja epäkäytännöllisiä. Niinpä nappasin käteeni kerän omenanvihreää Dropsin Merino Extra Fine -lankaa ja tikuttelin itselleni kurkkukivunkarkotushuivin. Malli on superyksinkertainen: loin kaksi silmukkaa ja neuloin ainaoikeaa tasona lisäten toisessa reunassa joka 4. kerroksella yhden silmukan. Kun puikoilla oli 30 silmukkaa aloitin kavennukset samalla metodilla ja päättelin huivin, kun jäljellä oli 2 silmukkaa.

Huivi ulottuu juuri mukavasti kaulan ympäri, ja pysyy paikoillaan kun solmii päät niskan taakse. Totesin, että huivi toimii myös pantana ja korvienlämmittimenä, kun sen laittaa pään ympäri. Tosin todellinen toimivuus kylmässä ilmassa on vielä kokeilematta. Kuvatkin on ottamatta, kun en ole jaksanut tänään kameran kanssa toheltaa. Mutta lisäillään niitä kun keritään :) Kurkkukipukin alkaa jo helpottaa, joten voin siirtää huivin kaulasta korville. On muuten siitä ihana huivi (tai siis lanka), että ei kutita ollenkaan, on ihanan pehmeää ja mukavan lämpöistä, mutta ei hiosta.

torstai 20. lokakuuta 2011

Pientä pienelle ja vähän isommallekin

Niin, syyskuussa meille syntyi pikkuinen poika. Ensimmäinen niinsanottu ongelma oli siinä, että suurin osa pienimmistä vaipoista oli liian suuria pienelle miehelle. Joten ei kun ompelemaan lisää XD Hirmuisesti ei ompelulle ole ollut aikaa ja tarranauhakin loppui kesken, mutta pari pientä vaippaa sain kuitenkin aikaiseksi. Molemmat on tehty kierrätyskankaista ja keltainen itseasiassa jäi jo pieneksikin, mutta oli ensimmäisinä viikkoina korvaamaton.


Vaippojen ohella sain ommeltua myös jo aiemmin leikkelemäni housut. Kaava on kokoon 62 cm, mutta omien sovellusten vuoksi taitaa olla isompaa kokoa.. Näissä myös kierrätyskangasta (kuka arvaa mistä? ;), resori uutta materiaalia.



Aiemmissa postauksissa esitellyt vaatteet ovat olleet myös käytössä. Onneksi vauveli on venynyt pituutta kohtuullista vauhtia, joten 50-senttisiä housuja on ehtinyt käyttää. Ovat itseasiassa edelleen käytössä, vaikka kestovaippojen kanssa 56-senttiset bodyt puolestaan ovat kätevämpiä nyt 53-senttisellä vauvalla.

Toinen pulma liittyi pipoihin. Veljeään isopäisemmälle pikkuveljelle eivät samat pipot mahtuneetkaan, mutta isoveljen talvipipot ovat kuitenkin vielä hiukan turhan paksuja ja kuumia. Lisäksi itselleni iski selittämätön vimma saada kuopukselle silkkivillapipo. Mielestäni (enkä tällä halua ketään loukata, onpahan vain oma mielipiteeni) Ruskovillan silkkivillamyssyt ovat hassun näköisiä, joten päätin tehdä pipon itse. Siispä kohti Lankaideaa... Mukaan lähti petrolinsininen vyyhti Manos Silk Blendiä, josta Norjalaisen vauvamyssyn ohjeella onnistuin ensiyrittämällä loihtimaan juuri sopivankokoisen päähineen pienelle.


Isovelikään ei ole aivan ilman jäänyt. Jo kesällä ompelin lastenhuoneeseen ison tyynyn (tai siis sen päällisen) Ikean lastenkankaasta. Sisätyynykin on Ikeasta..


Ja nyt syksyn kylmettyä aloitin esikoiselle pitkät alushousut Novitan alpakkalangasta (koska sitä nyt sattui olemaan kotona, kun löysin alkujaan Nallelle sovitetun ohjeen syksyn Novita-lehdestä). Sitä en tiedä, milloin tämän projektin saan valmiiksi, mutta alku on edennyt niin mukavasti, että toiveita on. :)


Tällä hetkellä työn alla on (pitkisten lisäksi) uusi myssy pienelle ja ajatuksissa useampikin alpakkatyö, kiitos Dropsin alpakka-alen (kääkapuavoihyvänenaika!). Ja esikoiselta toiveita tipahtelee joka kertaa lisää, kun näkee minun neulovan tai ompelevan jotain.. ja välillä muutenkin.



Lokakuun SNY-paketti


Eilen oli kohtalaisen rasittava päivä - takana huonosti (ja pääosin sohvalla) nukuttu yö, ensimmäinen päivä kokonaan yksin kahden lapsen kanssa, joista kumpikin oli melko levoton koko päivän ja niin edelleen. Postia hakiessani manasin postinjakajan, joka ei ollut kiikuttanut maksikirjettäni kotiovelle, sillä en ollut liikkunut kotoa todellakaan sitä postilaatikkoa kauemmas.

Tänään onneksi oli parempi päivä. Aamun vietin poikasten kanssa perhekahvilassa, ja sen jälkeen ajeltiin postin kautta kotiin. Oikein olin arvannut, lokakuun neuleaiheinen yllätyspaketti oli siellä odottamassa. Ja jälleen niin ilahduttava, että :)


Paketissa oli kauniinvihreän kynttilän ja unentuloa parantavan teen lisäksi kolme kerää Novitan Silmu-lankaa. SNY:ni taitaa lukea ajatuksia, sillä koko syksyn olen miettinyt, pidänkö tuosta langasta ja kuukauden verran olen harkinnut ostavani sitä, ja kokeilevani onko tää mun juttu. Ja nyt sainkin juuri sitä lankaa juuri siinä värissä kuin olin ajatellutkin! Enää pitää miettiä, mitä tästä teen :D Kynttilän ja teen (ja ehkä myös miehen ;) kanssa aion fiilistellä pimeinä syysiltoina, kun lapsi tai lapset nukkuvat. Niin, SNY:ni kysyi myös, joko pikkuinen on maailmaan tullut. Kyllä hän on :) Syyskuun puolivälissä saimme perheeseemme toisen pojan <3 Tästä aiheesta tulee kohta toinen postaus. Jostain syystä on bloggailu (samoin kuin irkkaus, feispuukkaaminen ja hieman käsityötkin) ollut tauolla nämä viikot. En vain ole osannut istua koneelle, eikä ole ollut aikaakaan. Nyt piiperö viihtyy hyvin kantoliinassa, kamerakin on löytynyt ja samaten kuvienlatausjohto, jonka senkin onnistuin välillä laittamaan hyvään talteen :P

maanantai 12. syyskuuta 2011

Se ensimmäinen SNY-tervehdys

Dodih :) Nyt sain tuon yhden kuvan sentään puhelimesta koneelle, jes. Elikkäs tässä SNY:ni ensimmäinen muistaminen:


Napit odottavat jotakin ihanaa pientä projektia (ajatuksia on, mutta kerron sitten kun tiiän oikeesti mihin olisivat menossa), ja heijastinlangasta tulee näillä näkymin heijastin vaunuihin, koska niissä ei sellaisia riittävästi ole. Hiukan olen suunnitellut pientä neulegraffitti-tyyppistä heijastinta johonkin runkoputkeen tms.. Katsotaan mitä saan aikaiseksi!

perjantai 9. syyskuuta 2011

Ensimmäinen SNY-paketti

Tiistaina sain ensimmäisen varsinaisen SNY-pakettini, ihanaa syksyn väristä Melli-lankaa, herkullista tummaa reilun kaupan luomusuklaata ja bambuiset sukkapuikot. Bonuksena tuli vielä kerä valkoista Ruskovillan hahtuvaa ja villavaippahousuohjeita.



Melli-lanka on niin ihanaa, että pitää huolella miettiä, mitä siitä tekee. Rakastan syksyn värisävyjä, joten itselleni jotain varmaankin... :) Tulee meinaan tuosta langasta ihan ihanat kylmät väreet aina kun katson sitä. KIITOS ihana SNY:ni! :D Puikot tulivat myös hyvään vaiheeseen, sillä olen luopumassa kokonaan metallisista sukkapuikoista. Ne eivät vain enää tunnu mukavilta käsissä, hiostavat, painavat ja kilisevät. Metalliset pyöröpuikot on kivoja, etenkin Addin pitsipuikot <3. Sukkia taas olisi tarve tehdä enemmänkin, kun esikoiselta alkaa sopivankokoiset sukat loppua, ja syksy ja saapaskelit ovat jo oikeastaan täällä. Joten puikkojen kokokin, 4,5 on juuri mainio. Ja villavaippahousujahan tarvitsee aina, joten hahtuvallekin tulee käyttöä :) Lisäksi tykkään muutenkin tehdä hahtuvasta asusteita, mm. pipoja ja tossuja, ainakin silloin kun allergia ei liikaa kutita nenää. Onneksi se on maltillista laatua, ja kiusaa vain välillä. Vielä pitää mainita tuo ihastuttava kortti, joka tuli paketin mukana. Se on mallia "taatusti talteen" ja päässee ainakin nyt tuohon työpöydän yläpuolelle seinälle muiden ihqukorttien joukkoon.

Muutoin olen nyt joutunut toteamaan, että raskaus ja bloggaaminen ei taida olla erikoisalaani, etenkin nyt kun istuminen on yhtä huono vaihtoehto kuin mikä tahansa muukin asento. Toisekseen olen jatkuvasti niin väsynyt, että ei vain jaksa. Sillä odotankin poikasen maailmaanputkahtamista kuin kolmevuotias joulua. Onneksi enää maksimissaankin pari viikkoa jäljellä tätä riesaa. Eihän sitä tiedä, missä kunnossa on jälkeenpäin, mutta ainakin erilaisessa :P

Yritin myös saada kuvaa SNY:ni alkumuistamisesta, mutta jostain syystä en nyt saa sitä siirrettyä kännykästä koneelle. Mutta se tulee varmasti, kunhan tekniikka on taas yhteistyöhaluinen. Tänään se ei sitä ole ollut muidenkaan laitteiden osalta. CD-soitin nimittäin jumahti täysin, enkä saa edes levyä ulos... juuri kun kuuntelemani äänikirjadekkari ehti rikostutkinnan alkuun. Nyyh. Onneksi aviomieheni omaa sen verran Mac Gyver -taitoja, että saanee ainakin levyn ulos, vaikkei laite enää toimisikaan <3 Parasta olisi saada, kun on kirjaston levy... :P

torstai 1. syyskuuta 2011

SNY 2011 syksy


Lähdinpä sitten mukaan Salainen Neuleystävä -vaihtoon :) Tarkoituksena on siis lähettää ja saada käsityöaiheinen paketti kerran kuussa syys-joulukuun aikana. Lisäksi salaista ystävää saa muistaa muutenkin. Omalta ystävältäni sainkin jo ihanan pikkuyllätyksen, josta kuvan saanen seuraavaan SNY-postaukseen. Nyt se majailee vielä puhelimessa. Itse olen parhaillaan suunnittelemassa ja kasailemassa ensimmäistä pakettia parilleni.

Käsityöpostaukset ovat nyt olleet hiukan tauolla (niin kuin kyllä moni muukin juttu), kun ei näin loppuraskaudesta vain jaksa enää. Puikot ovat kyllä heiluneet ahkerasti etenkin tuossa oman pihan leikkipuistossa, jossa on mukava viettää aikaa naapurinlasten ja -äitien kanssa :D

lauantai 28. toukokuuta 2011

Pienet punaiset


Innostuinpa nyt tuhoamaan noita jämätrikoita, jotta pikkuiselle saisi vaatteita. Jostain syystä olen nyt innostunut punaisesta ja keltaisesta, ehkä siksi että esikoinen tykkää niistä ja niitä löytyy myös varastosta. Paita on ehkä vähän tyttömäinen, kun pääntiehen tuli tuollainen hieno rypytys resorin ansiosta, mutta jos se jotakuta häiritsee, niin häiritköön :) Voi kyllä olla, että paitojen teko vauvalle jää vähäisemmälle, koska ainakin esikoisen kanssa pidin enemmän bodeista. Mutta kun en jaksa miettiä neppareita yms. niin taidan jättää viritykset tekemättä. Ellen nyt sitten jostain syystä innostu hirmuisesti.

Tämä setti on kooltaan jostain 50 ja 56 cm:n väliltä, sillä kaavat ovat 56, mutta kankaat on leikattu ilman saumavaroja (koska kangas ei olisi riittänyt muuten). Punaiset housut on tehty mun vanhasta t-paidasta, ihanan pehmeää interlocktrikoota. T-paita on raidallisesta singletrikoosta, joka oli jäänyt jäljelle muinaisesta pipoprojektista, ja jälleen pääsin manaamaan sitä, miten vaikeaa se on työstää. Kertakaikkiaan vain menee hermot, ei voi mitään. Onneksi melkein kaikki on jo käytetty, ei varmaan hetkeen tule hommattua uutta... Interlock on NIIN paljon mukavampaa ommella ja etenkin leikata! Rullautuuhan joustofrotee ja velourkin, mutta ne sentään pysyy silti käsissä. Jostan syystä joustofroteeta onkin tullut työstettyä ahkerasti, siitä lisää ensi kerralla :)

maanantai 23. toukokuuta 2011

Vaatetta pikkupojille

Paljon on tapahtunut sitten viimeisimmän päivityksen. Taisin mennä kirjoittamaan, että ei itsellä ole tulossa käyttöä pienille villahousuille, vaan toisin kävi. Jo seuraavalla viikolla tein positiivisen raskaustestin, ja pikkuveljen pitäisi syntyä syyskuussa. Alkujärkytyksen ja kahden kuukauden pahoinvoinnin aikana ei oikein jaksanut edes tehdä mitään, saati päivittää blogia. Vasta nyt olen oikeastaan saanut aikaiseksi mitään, helmi-maaliskuu meni sohvan pohjalla pahoinvoinnin kourissa ja huhtikuussa oli kurssien lopputyöt ja -tentit. Mutta nyt taitaa olla aika tuhota suuri osa kangasvarastoa ja varustaa pikkupojat syksyn varalle. Esikoinen tosin tarvitsee jotain uutta jo kesäksi, mikä ei varsinaisesti haittaa :)



Kävin läpi vauvanvaatevarastoa, ja totesin, että 50/56-senttisiä housuja ei ole ollenkaan jemmassa. Sitten kävin läpi kaavoja ja kangasvarastoa, ja totesin, että omasta kiertoon tuomitusta t-paidasta saa oivallisesti pienet housut <3 Yhdet punaiset trikoohousut ompelinkin jo, mutta ehdin myös sijoittaa ne hyvään talteen ennen valokuvausta (tai sitten poikanen piilotti ne). No, kunhan syksyksi löytyvät. Kuitenkin olen saanut vauvalle valmiiksi ruskeat velourhousut alkujaan vaippapalaksi tarkoitetusta tilkusta ja kolmevuotiaalle jemmassa olleesta raitatrikoosta paidan. Molempien kaavat on Suuresta käsityölehdestä, housut numerosta 1/2008 ja paita 1/2009. Housuihin piti laittaa piristykseksi vihreät resorit.


Pikkuisia vaippoja pitäisi myös ommella, koska niitä ei ole kovinkaan paljoa varastossa. Materiaalia sen sijaan on :D

torstai 13. tammikuuta 2011

Keskeneräisyyksiä

Ankkis haastoi tekemään keskeneräiset neuletyöt valmiiksi tammikuun aikana, ja innostuin yrittämään moista :) Tässä nyt ne keskeneräisyydet, jotka olen ehtinyt löytää ja kuvata tähän mennessä. Lisää on varmasti vielä tulossa :)

Ensimmäisenä kaulahuivi Novitan Puro-langasta, sävy Usva, puikko (yksikössä tietysti kun on pyörö) kuusi millimetriä. Kun yksiä hautajaisia seurasi toiset totesin tarvitsevani neutraalinsävyisen kaulahuivin, sillä tällä hetkellä omistan ensisijaisesti punaisia, vihreitä ja turkooseja huiveja, eikä näistä yksikään ole sitä paitsi neulottu, vaan ovat kaikki viskoosi- tai kashmirpashminoita. En perinteisesti ole mustavalkoisen ystävä, mutta nämä harmaasävyt kolahtivat, ja kun vielä keksin tehdä huiviin eloa pudotetuilla kerroksilla, olen jopa jaksanut neuloa yhtäsamaa. Ei kun siis ainaoikeinneuletta ;) Bloggaushetkellä tämä itseasiassa on jo poissa puikolta, päättely ja hapsut puuttuvat.



Tästä pitäisi tulla Revontuli-huivi. Lankana on Regia Hand-dye effect ja puikot 3,5. Olen jo pitkään halunnut tehdä tuon huivin, ja lankakin on jo jonkin aikaa poltellut laatikossa (löysin sen Lankaideasta heti kun tuli myyntiin), ja nyt nämä ajatukset kohtasivat.



Dropsin Fabelista neuloin syksyllä sairastaessani (ja kaivatessani pientä kurkunlämmittäjää) tällaisen huivin Garnstudion omalla ohjella. Vaan päättelemättä tuo on vielä jäänyt... :/ Tykkään langasta, mutta mietin vielä tykkäänkö tuosta huivista.



Nämä vauvasukat Novitan Seiskaveikasta syntyivät, kun olin joskus jossakin ja jokin toinen työ tuli valmiiksi, mutta aikaa neulomiseen oli vielä, samaten valkoista lankaa. Päättely vain ei ole lempihommaani, kuten tulette huomaamaan. Btw, hukkasin muuten myös päättelyneulani (monikossa) tässä männäviikolla. Jaksanu niitäkään ettiä... :(



Seuraavaksi vuorossa lapanen Dropsin Fabelista ja Rinsessat-kämmekäs Novitan Kukkaketo-langan sävystä Ruusu. Lapaselle saattaa olla parikin jossain, mutta peukaloton. Ajatuksena onkin purkaa myös kärki ja saada lopputulokseksi kämmekkäät itselle. Rinsessat on menossa pikkusiskolle, mutta ensin oli helmet hukassa, sitten vaha, jota tarvitaan että saa helmet lankaan, seuraavaksi katosi lanka ja nyt kun se löytyi, ovat helmet ja vaha hukassa.. Joten siskoseni, saat vielä hetken odottaa. Vaan eikös se niin mene, että jos tekee Rinsessat Ruusu-langasta, niin lopputulos on Rinsessa Ruususet ;)



Lisää huiveja olisi tulossa.. Tässä Lankakomeron Lehtihuivi Novitan Puro-langan sävystä Metsä. Tämän kohdalla on vain hukassa se ohje, johon olen merkannut, missä olen menossa... Auts.



Nämä pikkuvillahousut on neulottu Tiuhtiksen ohjetta oman muistin mukaan mukaillen Inca Wool -langasta. Päättelyä vaille vielä.. Ja tosi söpöt, mutta omaa käyttöä näille ei sellaisella aikataululla ole, että säilöisin, joten päätynevät lahjaksi.



Tämä lanka näytti kaupan kuvassa todella ihanalta, mutta neulottuna en lopultakaan tykkää ollenkaan. Siksi on jäänyt päättelemättä. Lisäksi sukat on uskollisesti ohjeen mukaan tehty ja täten itselleni liian isot (koko 38, oma jotain muuta). Päätynevät siis myös muualle.




Näitä säärystimiä olen puikottanut yli vuoden, mutta langat olivat kyllä piiiitkän tovin hukassa :( Tädilleni ovat menossa, joten todellakin toivon että nämä nyt valmistuvat. Lanka on Novitan Puroa, sävyt Revontuli ja Iltanuotio raidoittaen.




Jokin kumma innostus simppeliin kirjoneuleeseen iski syksyllä, ja virittelin Novitan Seiskaveikasta tällaiset sukat. Tai sukan, sillä paritonhan tämäkin on, ja päättelemättä. Hei, miksei kukaan yllättynyt??! Toinen kuva on sukan päältä, toinen pohjalta. Arvailla saa kumpi on kumpi (joo, näkeehän sen kun katsoo kantapäätä).





Tässä näitä ensihätään. Lisää on taatusti tulossa. Ainakin yksi bolero on kuvaamatta. Harkinnan alla on vielä, otanko ikuisuusprojektit mukaan... Siis kolme villapaitaa, kaksi itselle, yksi kolmevuotiaalle.. Hmm... *tiukkaa pohdintaa* Voi kyllä olla sen verran kiirus kuukausi, että jätän nuo suosiolla ulkopuolelle. Etenkin kun peukalostakin on pää halki, kurjuus. Vaan ei kun neulomaan :D